Helga aloitti päiväkirjan pitämisen ollessaan 8-vuotias. Silloin Saksa miehitti Tsekkoslovakian ja aloittivat siellä rotusyrjinnän. Pikku hiljaa juutalaisilta aletaan viemään oikeuksia: Helgan isä menettää työpaikan, Helga menettää koulupaikan, pian perhe ei voi oleskella muualla kuin asunnossaan. Sitten alkavat kuljetukset. Helga perheineen lähetetään Tereziin, ghettoon.
Ghetossa kaikki on vielä siedettävän rajoissa, Terezin on kuin pieni juutalainen kaupunki. Kolmen vuoden jälkeen Helgan isä kuitenkin joutuu kuljetettavaksi eteenpäin Auscwitchiin. Helga ja hänen äitinsä haluavat seurata perässä, tietämättä yhtään mihin ovat menossa. Isä menehtyy Auscwitziin, mutta Helga ja hänen äitinsä jatkavat matkaa Freibergin keskitysleirille ja lopulta Mauthauseniin, jonne matka päättyy. Saksa on hävinnyt sodan ja 15-vuotiaana Helga on taas vapaa.
Taas yksi holokausti kirja. Holokausti kauheuksineen ja vääryyksineen on melko monelle lukijalle varmaan tuttua. Holokaustikirjallisuuden kenttä on laajakirjoinen ja ajasta kertovia kirjoja on julkaistu paljon. Osa on faktaa osa taas fiktiota. Moni ahkerampi lukija on varmasti lukenut jo muutaman, jollei ole lukenut niin koulun historian tunnilla on varmasti käsitelty. Myös tv:stä on tullut monenlaista dokumenttia aiheesta. Itse kuulun siihen joukkoon, joka on lukenut useamman kirjan aiheesta, opiskellut tunnollisesti koulussa ja katsellut siihen päälle vielä muutaman dokumentin. Asia on siis minulle tuttua ja vaati aika paljon, että näin loppuun kaluttu aihe saa minut suuresti hätkähtämään. Ainahan se sydäntä särkee lukea näistä ihmiskohtaloista, olisin tunnevammainen jos nämä ihmiskohtalot eivät hätkäyttäisi minua suuntaa eikä toiseen. Olen vain jo jollakin tasolla turtunut keskitysleirien kauheuksiin.
Alussa on pohjustus, jonka on kirjoittanut kirjan englannintaja. Jos pohjustuksen vaivautuu lukemaan pystyy ehkä antamaan kirjalle anteeksi kirjoitusasun pikku virheet ja muutamat kirjalliset ontuvuudet. Kriittisemmälle lukijalle, kuten minulle, pisti heti häiritsevästi silmään kuinka alun tekstiä oli peukaloitu ja muokattu moneen kertaan. Tämä söi uskottavuutta 8-vuotiaalta Helgalta. Loppua kohden Helga kuitenkin saa uskottavuutensa takaisin, kieli ei ole enään niin silmiin pistävän ontuvaa tai sitten siihen vain tottui lukiessa. Helgan omasta mielestä 8-vuotiaan hänen pikku vanha kirjoitustyyli on helposti lähestyttävää, mutta minä koin sen lähinnä ärsyttävänä.
Kirjan lopussa on Helgan haastattelu, joka täydentää monta lukijalla heräävä kysymystä, mm. sen mitä tapahtui Helgalle sen jälkeen kun hän vapautui. Kirjaan on otettu myös mukaan Helgan tekemiä piirustuksia ja maalauksia keskitysleireiltä, lisäksi sivuilla aika-ajoin vilahtaa muutama valokuva. Nämä jotenkin auttoivat lukijaa miljööseen uppotumisessa ja tunnelmaan pääsemisessä. Minusta ne olivat kirjan parhaimistoa.
Suosittelen kyllä silti kaikille. Minusta on tärkeää että jokainen lukisi edes joskus yhden holokaustista kertovan kirjan ja mikäs sen parempi tapa päästä sisälle holokaustin kauheuksiin kuin hengissäselvinneen itsensä kertomana. Varsinkin kun lopun haastattelussa käy ilmi, että kaiken kokemansa jälkeen Helga on perustanut perheen ja toiminut taiteilijana - elänyt sitä ns. tavallista elämää. Se on jollakin tapaa lohdullista tietää.
Annan kirjalle 3,5 / 5 pistettä!
Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Tammi
Ilmestynyt: 2013
Alkuteos: Helga's Diary: A Young Girl's Account of Life in a Concentration Camp
Sivuja: 224
Suomentanut: Eero Balk
-Aletheia
Helga Weiss: Helgan päiväkirja on surullinen ja tunteita nostattava. sen takia itkemiseltä on vaikea välttyä kirjaa lukiessaan. Täydellinen versio holokausti kirjoista.♥
VastaaPoistakirja oli erinomaista luettavaa.juutalaisväestön kamppailusta holokaustin kaaoksessa.
VastaaPoistaTämä on hyvä. Oon lukenut tuon.
VastaaPoistaLuin kirjan, minusta se oli järkettävä.
VastaaPoista