keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Suzanne Collins: Nälkäpeli

"Luonnonkatastrofit, kuivuus, myrskyt, tulipalot ja tulvat nielivät suuren osan Pohjois-Amerikasta. Loput hävitti jäljelle jääneestä ruuasta käyty sota. Raunioista syntyi Panem. Sen kansalaiset nousivat kapinaan hallitsijoitaan vastaan, mutta hävisivät taistelun.Rangaistukseksi kehitettiin nälkäpeli. Siinä nuoret pakotetaan vaativiin olosuhteisiin luonnonalueelle, jossa heidän on tapettava toisensa. Viimeinen hengissä selviytyjä on pelin voittaja. 

Trilogian ensimmäisessä osassa 16-vuotiaan Katniss Everdeenin kyvyt joutuvat koetukselle. Hän ilmottautuu peliin mukaan vapaaehtoisena, pelastaakseen pikkusiskonsa, jonka epäonneksi arpaonni lankeaa."
Tätä sarjaa hypetettiin sen ilmestyessä todella paljon ja vielä lisää, kun trilogiasta tehtiin elokuvat. Vältin viimeiseen asti spoilaantumasta, enkä ole katsonut elokuvia tai mitään. Ostin pokkarit hyllyyni pikku hiljaa alennusmyynneistä ja odotin oikeaa hetkeä. Kuulin paljon ylistäviä ja negatiivisia kommentteja, siirsin lukemista aina hamaan tulevaisuuteen, koska kirjaston kirjat, arvostelukappaleet tai väärä tähtien asento esti minua. Mutta valkkasin ensimmäisen osan hyllynlämmittäjät haasteeseen ja vihdoin, vihdoin sain aikaiseksi lukea Nälkäpelin. Oi miksi en ole lukenut tätä aiemmin? Tämä oli huippu, oikea aito page turneri, joka naulitsi minut äärellensä. Olen jopa aamulla herännyt ennen lapsia, normaalia aikaisemmin, jotta ehdin lukea kirjan loppuun. Oli aivan pakottava tarve saada tietää kuinka käy. Sehän nyt oli selvää alusta asti kuka voittaa, ei kai tästä muuten olisi trilogiaa saatu väännettyä, mutta miten oli erittäin kutkuttava kysymys, joka häilyi ilmassa koko ajan lukiessa. 

Kaikki hypetys tästä sarjasta ei ole ollut turhaa, mutta ehkä toki liiallista, koska minulle sillä oli luotaantyöntävä vaikutus, mutta olihan tämä nyt aivan loistava nuorten scifi-kirja. Omaperäinen ajatus nälkäpelistä, joka on julma, jännittävä ja kamala peli. Collinsin luoma maailma ja yhteiskunta on epäreilu ja omalaatuinen. Kuitenkaan, ei niin mahdottoman kuuloinen. Parhaimassa osassa ovat rikkaat ja valtaa pitävät, jotka sanelevat pelin säännöt. Elävät itse yltäkyllyydessä, kun muiden on raadettava henkensä pitimiksi. Vallalla on luokkayhteiskunta, jossa alhaisimmalla tasolla ovat vyöhykkeellä 12 asuvat ja parhaiten elelevät vyöhykkeen yksi asukkaat. Tarina alkaa vyöhykkeeltä 12, jossa elämä on rankkaa eikä sankarittaremme lähtökohdat elämälle ole parhaat mahdolliset. Mutta nälkäpeliä ajatellen ne ovat juuri tarpeelliset, Katniss ei ole tottunut saamaan mitään helpolla. Varsinkaan ruokaa pöytään. 

Arastelin aluksi scifiä, se ei ole minun juttuni ollut oikein koskaan, varsinkaan tulevaisuuteen sijoittuvat tarinat eli dystopiat. Tässä idea toimi mielenkiintoisella tavalla, eikä kaikkea oltu lyöty överiksi roboteilla ja lentävillä autoilla. Näkyvin scifi elementti oli mutantit, joita ei vilissyt kirjan sivuilla kuitenkaan loputtoman paljon. Joten, jos on vielä joku muu, joka ei jostain kumman syystä ole tätä tunnettua teosta lukenut, koska kaihtaa sen genreä, suosittelen kyllä luopumaan ennakkoluuloista ja kokeilemaan.

Vaikka nälkäpeli on jännittävä punainen lanka kirjassa, on Katnissin ihmisuhteet ja henkinen kasvu myös kantavia elementtejä kirjassa. Ihmissuhde sopat luovat aina kirjalle viihteellistä arvoa ja saavat juoneen aivan mahtavaa vivahdetta. Ensimmäisen osan loppukoukku perustuukin juuri ihmissuhteille ja pakottaa se minutkin tarttumaan suurella mielenkiinnolla seuraavaan osaan. Niin siis kunhan olen saanut kirjaston kirjat ja arvostelukappaleet luettua, toki myös tähtien asentojen pitää olla suotuisat. Seuraavaksi kuitenkin katson ensimmäisen elokuvan, koska olen halunnut nähdä sen kovasti!

Annan kirjalle 5 / 5 pistettä! 

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: WSOY
Ilmestynyt suomeksi: 2008
Alkuteos: The Hunger Games (2008)
Sivuja: 389
Suomentanut: Helene Bützow

Mistä minulle: Ostin kaupasta


4 kommenttia:

  1. Olin onnistunut missaamaan totaalisesti tämän trilogian ennen ensimmäisen elokuvan ilmestymistä. Piti vain lainata kukin osa kirjastosta ja pikkuhiljaa tutustua, mutta jo ensimmäinen kirja vei mennessään niin "pahatsi", että oli pakko vain ostaa seuraavat osat itselleen, että voin tarttua niihin heti.

    Odotan mielenkiinnolla tähtien otollista asentoa, jotta saisin kuulla, mitä mieltä olet seuraavasta osasta. :)

    VastaaPoista
  2. Tämä on yksi mielenkiintoisimmista kirjasarjoista. Hauskaa, että pääsit viimein tutustumaan sen ajatuksia herättävään maailmaan.

    VastaaPoista
  3. Tykkäsin kanssa että ehkä ihan paras nuortensarja tosi pitkään aikaan! Onneksi aloitin sen verran myöhään että sain luettua kaikki osat putkeen :) Elokuvista olen nähnyt vain ensimmäisen, en tiedä tuleeko muita katsottua. Kirjat oli niin hyviä että leffat ei voi mitenkään pärjätä.

    VastaaPoista
  4. Itse sain luettua koko trilogian tässä noin viikko takaperin ja itsekin pidin tästä sarjasta aivan valtavasti. Blogikirjoitustakin siitä pitäisi tehdä :).

    Lykkäsin itsekin sarjan lukemista todella pitkään, vaikka elokuvat olin katsonut jo aikaa sitten. En voinut uskoa, kun aloin sarjaa lukemaan, että kirjat vielä itsessään sisälsivät vielä todella paljon uusia tapahtumia, mielenkiintoisia hahmoja ja yleensäkin mielestäni kirjat kohtelevat hahmojaan paljon paremmin kuin elokuvat. Pidän kauheasti Collinsin tyylistä kirjoittaa ja hän on luonut kiinnostavan maailman ja hänen kynästään on lähtenyt myös upeaa juonittelua. Ensimmäinen osa oli loistava mutta mielestäni viimeinen osa, Matkijanärhi, on trilogian paras osa. Suosittelen ehdottomasti, että jatkat Nälkäpelien lukemista! ;)

    VastaaPoista