"Sata itsenäisen Suomen vuotta, sata Mielensäpahoittajan tarinaa.
Yksi suuri kertomus. Kansakunta loikkasi suolta sushibaariin hetkessä eikä haittaa, vaikka toinen saapas on suossa yhä.
Mielensäpahoittajan silmin näemme maatalousvaltaisen ja kännykkävaltaisen Suomen, miesvaltaisen ja naisvaltaisen, ainakin kohtalaisen. Suomen, jonka kivuliaassa syntymässä jääkärit hiihtivät Saksaan ja nykyisyydessä pakolaiset kävelivät Suomeen. Molempien kestävyyttä Mielensäpahoittaja arvostaa suuresti."
Mielensäpahoittajan silmin näemme maatalousvaltaisen ja kännykkävaltaisen Suomen, miesvaltaisen ja naisvaltaisen, ainakin kohtalaisen. Suomen, jonka kivuliaassa syntymässä jääkärit hiihtivät Saksaan ja nykyisyydessä pakolaiset kävelivät Suomeen. Molempien kestävyyttä Mielensäpahoittaja arvostaa suuresti."
Mielensäpahoittajasta, jääräpäisestä ja jurottavasta vanhasta miehestä on muodostunut itselle jo rakas hahmo. Tuosta Sysi-Suomessa asuvasta ukosta ei vain voi olla pitämättä. Hieman epäilin jo Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja kirjan kohdalla jaksaako tämä idea enään kantaa, mutta tästä teoksesta pidin. Ei se silti jaksa enään naurattaa samalla tavalla kuin ensimmäinen tai toinen kirja, vaikka Mielensäpahoittajan suorat mielipiteet saavat hymyn ajoittain nousemaan huulille.
Sata vuotiaan Suomen kunniaksi kirjassa on tarina jokaiselle vuodelle. Osa tarinoista liittyy suoraan Mielensäpahoittajan elämään ja avaakin lukijalle hänen elämäntarinansa. Osa tarinoista on taas mielipiteitä Mielensäpahoittajalle tärkeistä asioista, kuten leijonasta Suomen vaakunassa. Kirja paljastaa myös juron kuoren alta Mielensäpahoittajan pehmeän puolen, kun hän kertoo pojantytölleen tarinoitaan elämästään, näiden kahden välillä on lämmin suhde. Kumpikin voi opettaa toisiaan. Lukija pääsee myös kurkistamaan Mielensäpahoittajan lapsuuteen, avioelämään sekä vaimon muistisairauteen. Vaimon muutamat päiväkirjamerkinnätkin ovat päässeet kirjan sivuille avaamaan toisenlaista näkökulmaa.
Jälleen rivien väliin kätkeytyi teräviä huomioita ja purevia kommentteja, hauskoja sanamuunnoksia unohtamatta. Kyrön viljelemä huumori puree minuun ja siksi kai hänen juttunsa jaksaa naurattaa kirjasta toiseen. Tämä oli nopsakkaan luettu hyvänmielen kirja, jonka valitsin lukuun Storytelin valikoimasta ja luin e-kirjana. Unettomien öiden lukemisena tämä ei ollut ehkä paras valinta, sillä nauruntyrskähdykseni havahduttivat välillä mieheni untenmailta ihmettelemään mille oikein hekottelen keskellä yötä.
Annan kirjalle 3 / 5 pistettä!
Tietoa kirjasta:
Kustantamo: WSOY
Ilmestynyt: 2017
Sivuja: 277
Mistä minulle: Storytel
Kommentit
Lähetä kommentti